fbpx

Tinkimättömän kasvatustyön tulokset punnitaan kesän hienoimmissa mittelöissä

Mikä kasvattaja on oman kasvattinsa varsalle? Isoäiti? Entäs kun omia kasvatteja ja kasvattien jälkeläisiä vilisee kuninkaallisissa kilvanajoissa kuin kruunupääserkuksia Euroopan hoveissa? Jos kuningataräidin titteli olisi jaossa tulevana viikonloppuna, ei sille taitaisi olla osuvampaa kantajaa kuin pitkän linjan suomenhevososaaja Toini Immonen.

Kuninkuusravien kaltaiset suuret raviurheilutapatumat eivät synny kenenkään yksin tekemisinä. Joskin joissain kohti on vähintään kohtuullista huomioida, että toiset tekevät kuitenkin enemmän kuin toiset. Tänä vuonna tällainen tekijä on suomenhevoskasvattaja Toini Immonen. Ihan koko ravitapahtumaa ei saataisi kasaan pelkästään Immosen kasvateilla tai hevosilla, joihin hänellä on sormensa pelissä – mutta melkein.

– Vixus ja Vixen edustavat samaa, nyt 90 vuotta täyttäneen Toivo-enoni (Smolander) jalostamaa tammalinjaa. Kuten myös Virin Camilla, jonka emäpuolelta löytyy Kössin Virkun sisko Muiston Viri. Pikkukunkussa juoksee kolme oman kasvattini Fransin poikaa, ja tärkeimpänä tietysti oma kasvattini Kinderi, joka kilpailee Pikkuprinssi-kisassa, Immonen luettelee hengästyttävää hevoslistaansa.

Tinkimättömästä jalostustyöstään ja asiantuntijuudestaan tunnettu Toini Immonen on aidosti ylpeä hevosistaan – mutta painottaa, että ravikilpailumenestys on sittenkin vain kirsikka kakun päällä. Se että hevonen on laadukas, ei vielä takaa mitään. Paljon täytyy tehdä oikein ja onnistua, että päästään mittelemään hienoista titteleistä.

– Kyllä tämä mieltä lämmittää! Ja erityisesti se, että omakasvatti-siitosoriin jälkeläiset tulevat näin vahvasti – ei tällaisesta olisi osannut haaveillakaan.

 

Hyviä ominaisuuksia kannattaa etsiä ja vaalia

Ja se omakasvatti on tietysti Frans. Kun sukutaulua katsoo, ori on tehty aika perinteisistä aineksista, lähisuvusta löytyvät kaikki klassiset valtaoriit. Mikä sitten tekee Fransista itsestään hyvän, ja ilmiselvästi myös periyttäjän?

– Fransin kohdalla kaikki on sattunut kohdalleen. Se on kevyt ja moderni urheiluhevonen, ja sillä on erinomainen luonne. Näitä ominaisuuksiaan se jättää vahvasti myös jälkeläisilleen. Itselläni on siitä juuri 3-vuotias tammavarsa, joka on ollut verraton opettaa ja muutenkin erittäin hyväluontoinen.

Luonne on yksi asioista, joita Toini Immonen arvostaa ja pitää hyvän suorituskyvyn edellytyksenä. Kestävillä jalostusvalinnoilla on pystytty vaikuttamaan siihenkin.

– Ihannetapauksessa hevonen on vireä, juoksuhaluinen ja toimiva. Orivalinnoissa luonteeseen kannattaa ehdottomasti kiinnittää huomiota. Nykyinen orien jalostusarvostelu antaa jo hyvää arviota yksilön luonteesta, mutta toki hevosta kannattaa seurata ja tehdä jatkuvaa salapoliisistyötä – seurata, miten ori käyttäytyy eri paikoissa ja tilanteissa.

Jalostuksen ammattilaisena Toimi Immosella on kuitenkin yksi jalostustavoite ylitse muiden.

– Luontainen nopeus. Siihen tulee kaikessa pyrkiä. Näkisin, että tämän asian suhteen on suomenhevosessa vielä kehittymisen mahdollisuuksia ja sitä kautta työtä tehtäväksi. Rakenteella, terveydellä, kestävyydellä ja luonteella on sitten merkitystä siinä, että luontainen nopeus pystytään täysin hyödyntämään pitkänä ja menestyksellisenä kilpailu-urana.

Oma jalostustyö on tässä kohtaa tuottanut tulosta: Kinderi on ehdottomasti nopea hevonen.

– Se on sitä nimenomaan geneettisesti. Sillä on kaikki edellytykset olla nopea. Tällä hetkellä se on vielä kovin lapsellinen ja kypsymätön, mutta näen sen positiivisena: sillä on vielä hyvää aikaa aikuistua.

 

Kasvatuksen ilosanoma jakoon

Mänttä-Vilppulassa asuva Toini Immonen ei väsy puhumaan hevosenkasvatuksesta – ja kasvatukseen osallistumisen ilosanomaa hän on lähtenyt jakamaan viime keväänä perustetun kasvattajakimpan Geeni Tiimin kautta.

– Mietin pitkään, mikä olisi se tapa, jolla voisin jakaa kasvattamisen hienoutta muillekin. Tällaiseen kimppaan liittymällä on kohtalaisen pienellä panoksella mukana hienossa elämyksessä, josta riittää iloa vuosiksi eteenpäin, jos hevosen kanssa kaikki menee hyvin. Tuskin on mitään hienompaa, kuin seurata oman kasvattinsa edistymistä ja edesottamuksia!

Hevosammattilainen tuntee työmaansa – niin hevoset, suvut kuin geenimaailman lainalaisuudet. Ja jaksaa innostua hyvistä hevosista yhä uudestaan.

– Seuraan kaikkia, laidasta laitaan. Omia kasvatteja totta kai, mutta ylipäätään kaikkia hevosia, 3–4-vuotisikäluokka on aina kiinnostava, eikä tarvitse olla ikäluokkatähti, vaan yhtä lailla analysoin ja teen havaintoja niistä nollasarjalaisistakin.

Kuninkuusravisunnuntain Pikkukunkku-lähdössä voi analyysia Immosen kädenjäljestä harjoittaa jokainen, kun viivalle asettuvat Fransin pojat Suvijussi, Säihkeen Sähinä ja Stallone. Löytyykö näistä kolmesta hevosta, johon kasvattajakonkarin huomio kiinnittyisi enemmän kuin muihin – ja voiko ”omiaan” edes laittaa järjestykseen?

– Kriterium-karsinnoissa jo ihastuin. Kyllä se on Stallone. Olen ihan fani! Siinä hevosessa on jotain. Ja sitä jotain pitää ollakin. Kaiken tiedon ja faktan ja geneettisen analysoinnin lisäksi tarvitaan myös tunnetta. Sitä fiilistä, että tämä se on.