Historia

Kuninkuusravit on Suomen raviurheilun tunnetuin brändi, joka kerää tapahtuma viikonloppuun reilun 50 000 hengen yleisön elämään mukana hevosten mitellessä paremmuudestaan ravilähdöissä.

Ensimmäisten virallisten kuninkuusravien isäntänä toimi Lahti vuonna 1924, joten tänä kesänä Lahdessa tulee 95 vuotta ensimmäisten kuninkuusravien järjestämisestä.

Lahti on toiminut kuninkuusravi-isäntänä kaikkiaan jo 12 kertaa, joista viimeisimmät järjestettiin vuonna 2003.

Niin yleisön kuin mediankin puolella heinä-elokuun vaihteessa järjestetyt kuninkuusravit mielletään poikkeukselliseksi kansanjuhlaksi, jonka keskiössä paremmuudesta mittelevät suomenhevoset. Kilpailu kaviouralla on jännittävää viihdettä ja vuosi toisensa perään yleisö elää mukana juoksijoiden sännätessä matkaan selvittäen paremmuuttaan.

Kuninkuusravien merkittävin sääntömuutos tapahtui vuonna 1948, kun myös tammoille saatiin oma kuningatarkilpailunsa. Vuoteen 1948 asti tammat ja oriit olivat kilpailleet samassa sarjassa, mutta tänä päivänä tammojen kuningatarkilpailu on noussut kovaan arvotukseen hevospiireissä ja tammojen kilpailun voittaminen on yhtä kovaa valuuttaa kuningas-tittelin kanssa.