Jaa sivu:
Perinteinen kuninkuusraviranking laittaa tänäkin vuonna suomenhevosoriit ja -tammat järjestykseen kesän Kuninkuusraveja silmällä pitäen. Ranking julkaistaan tänä vuonna neljänä keskiviikkona; 5.5., 2.6., 30.6. sekä 14.7. Rankingissa raatilaiset pisteyttävät mielestään 12 parasta tammaa ja oritta siten, että listan ensimmäinen saa 12 pistettä ja viimeinen yhden pisteen. Sijoitus rankingissa määräytyy hevosen saamien yhteispisteiden mukaan. Kuninkuusravirankingin asiantuntijaraadin muodostavat tänä vuonna Harri Lind, Sari Juntunen, Paavo Eloniemi, Tommi Ala-Nikkola ja Kaisa Tupamäki-Kukkamo. Kuninkuusraviranking on puhtaasti spekulatiivinen eikä sido valintoja tekevää päätoimikuntaa.
Lahtelainen Harri Lind on ollut yhtäjaksoisesti ravihevosten kanssa tekemisissä joko harrastuksena tai ammatikseen vuodesta 1976 lähtien. Aiemmin freelancerina kirjoittanut Lind on työskennellyt Hevosurheilun toimittajana toistakymmentä vuotta. Ennen toimittajan uraa Lind ehti toimia hevosalan ammattilaisena niin Suomessa kuin Ruotsinkin puolella. Tällä hetkellä valmennettavia on yksi, oma kasvatti ja kimppahevonen Kansainvälinen.
Kolme kirjaakin Lind on ehtinyt kirjoittaa. Niistä vuonna 2017 ilmestynyt ”Viesker – Kaikkien aikojen suomenhevonen” kertoo viisinkertaisen ravikuninkaan tarinan.
Ensimmäisissä Kuninkuusraveissaan Lind kävi vuonna 1974 Lahden vanhalla radalla, silloin ravikuninkaaksi kruunattiin Vieteri. Lindin mukaan hevosihmisellä pitää aina olla haaveita ja hänellä onkin erityinen Kuninkuusraveihin liittyvä haave.
– Olen suunnitellut niin, että Kouvolassa (vuonna 2023) Kansainvälinen on mukana ravikuningaskilpailussa ja kuningatarkilpailussa toinen oma kasvatti, Utalan Juhalla valmennuksessa oleva Hyvännäköinen.
Kuninkuusraveissa Lind on usein paikalla työn puolesta, mutta joskus valmennettavia on kilpaillut oheislähdöissäkin. Tapahtumista raportoidessaan Lind on pannut merkille Kuninkuusraveissa vallitsevan poikkeuksellisen hyvän yhteishengen.
– Päälähtöjen osallistujilla vahva keskinäinen side ja rehti urheiluhenki. Vaikka radalla tulisi katkera tappio, taustavoimat onnittelevat toisiaan pyyteettömästi, Lind kuvailee.
Kuopiossa asuva Sari Juntunen on ravitoimittaja toisessa polvessa. Savon Sanomiin ja avustajana Hevosurheiluun kirjoittavan Juntusen lapsuuden kodissa ei ollut hevosia, mutta hän kulki ravitoimittajana työskennelleen isänsä kanssa raveissa pienestä lähtien. Nuoruusvuosina hevosharrastus laajeni myös ratsastuksen puolelle.
Työn puolesta Juntusen tapaa raveissa usein, etenkin Kuopion, Vieremän ja Suonenjoen raviradat ovat tulleet tutuiksi. Kesäisin työt vievät suurkilpailujen myötä laajemminkin kotimaan radoille. Juntusen kynästä syntyy perinteisten ravijuttujen lisäksi myös vihjeitä ja taustajuttuja. Kiinnostus raveihin ei rajoitu vain työajalle, vaan Juntunen seuraa raveja, vaikkei juttua tarvitsisi kirjoittaakaan. Ravitoimittajan työssä pääseekin yhdistämään harrastuksen ja ammatin.
Juntusella on ollut aikuisiällä omia hevosia, mutta viime vuosina omistukset ovat olleet pieniä kimppaosuuksia. Lisäksi Juntunen on päässyt seuraamaan ja elämään hengessä mukana puolisonsa kimppahevosten uraa. Viimeisin suurta menestystä saavuttanut hevosista on vuonna 2006 Kriteriumin voittoon ravannut Poken Poika.
Kuninkuusraveissa Juntunen on aina paikalla luonnollisesti työn puolesta. Juntusen mielestä Kuninkuusravien kohokohta ja huipentuma on, kun hevoset kerääntyvät päätösmatkalla lähtöauton siivekkeiden taakse.
– Jännityksessä elää täysillä mukana, sillä sen tietää miten suuri asia kilpailu on valmentajille ja taustajoukoille, Juntunen sanoo.
Seinäjokelainen Paavo Eloniemi on kirjoittanut raveista ja muusta urheilusta työkseen lähes 40 vuotta. Kun Seinäjoella ravataan, tapaa Eloniemen lähes poikkeuksetta tallialueelta työn merkeissä.
Kirjoittamisen lisäksi Eloniemi hoiti pitkään myös voittajahaastattelut Seinäjoen ja Vaasan raviradoilla sekä muuallakin maakunnassa. Yhdeksi uran kohokohdista Eloniemi mainitsee voittajahaastattelujen tekemisen Seinäjoen Kuninkuusraveissa vuonna 1989.
Kuninkuusravit tapahtumana herättävät Eloniemessä paljon muistoja ja aikoinaan myös uusia taitoja esiin. Vuonna 1989 parisen viikkoa ennen Kuninkuusraveja Seinäjoella lähdön voitti Fred Liljeroos, joka olisi halunnut tehdä voittajahaastattelun ruotsiksi. Eloniemi kuitenkin kieltäytyi vedoten siihen, ettei puhu ruotsia kovin hyvin. Kuninkuusraveihin mennessä kielitaidossa kuitenkin tapahtui huomattava nousu.
– Kuninkuusravilauantaina ensimmäisen lähdön voitti Hans Hansen. Voittajahaastattelussa minä kysyin häneltä suomeksi ja Hansen vastasi ruotsiksi. Tällä lailla teimme haastattelun. Puutteellisella kielitaidolla ymmärsin Hansenin kommenteista jotain, joten käänsin hänen vastauksiaan osittain suomeksi, Eloniemi muistelee.
Kuninkuusraveissa Eloniemi on paikalla lähes aina ja miestä kaivertaakin edelleen, kun yhteensattumien vuoksi Rovaniemen vuoden 2018 Kuninkuusravit jäivät välistä – pohjalaistammojen nelosvoitto Akaasian johdolla olisi ollut pitkän linjan toimittajalle mieluinen juttukeikka.
Ilmajoen Nikkolankylässä valmennustallia pitävän Tommi Ala-Nikkolan innostus hevosiin lähti aikoinaan lapsuudenkodista. Opit ravivalmennukseen ilmajokelaismies haki Ranskasta, jossa työskenteli kolme vuotta suomalaisen ravivalmennuksen pioneerin Erik Skutnabbin tallilla. Ammattivalmentajana Ala-Nikkola on toiminut Suomeen palattuaan 2000-luvun alusta lähtien.
Vaikka tallissa enemmistönä ovat lämminveriset, ei Ala-Nikkola suomenhevosiakaan vierasta, päinvastoin. Lapsuuden kodissa oli pelkästään suomenhevosia ja niillä Ala-Nikkola ensimmäiset starttinsakin ajoi. Suhdettaan Kuninkuusraveihin Ala-Nikkola kuvailee syväksi ja pitkäkestoiseksi – ensimmäisissä Kuninkuusraveissa hän kävi vuonna 1987 Lahdessa ja siitä lähtien putki on jatkunut lähes katkeamattomana.
Kuninkuusraveista päällimmäisenä mieleen nousevat paikallisten hevosten ja sitä myötä tuttujen taustavoimien menestys, esimerkiksi aikoinaan kaksinkertaiseksi ravikuninkaaksi kruunattu Apassi ja viime vuosina kuningatarkilpailussa menestynyt Sävel-Taika.
– Se on sykähdyttävää, kun tietää minkä työn taustavoimat ovat tehneet. Kun menestys tulee lähelle, tulee tunne, että se on mahdollista saavuttaa, kun vain sattuu oikea hevonen ja tekee työn, Ala-Nikkola sanoo.
Ala-Nikkolan haave raviurheilun saralla olisi saada kovan sarjan suomenhevonen.
– Se olisi suurin lottovoitto raviurheilussa, valmentaja toteaa.
Mikkelissä Stall Blombackea pyörittävä Kaisa Tupamäki-Kukkamo on monipuolinen hevosalan ammattilainen. Hevosten valmennus- ja kuntoutuskeskuksena toimiva Stall Blombacke on tarjonnut tästä keväästä lähtien myös siittolatoimintaa. Petäjävedeltä lähtöisin oleva Tupamäki-Kukkamo on pitänyt tallia nykyisillä sijoillaan kuutisen vuotta.
Hevoset ovat tulleet Tupamäki-Kukkamolle vahvasti verenperintönä.
– Se on omanlaisensa hulluus, ilman hevosia ei osaa olla. Se on aina ollut enemmän ja vähemmän rasite, naurahtaa Tupamäki-Kukkamo, joka muuten koulutukseltaan ruotsin opettaja, muttei ole päivääkään niitä töitä tehnyt.
– Opiskeluiden ohella valmensin hevosia ja sitten piti valita, opettaako vai valmentaako, sillä yhdistelmä ei oikein toimi. Sitten tuli tilaisuus vuokrata tämä paikka ja asiat kääntyi puntarissa niin päin, että halusin panostaa hevosiin.
Kuninkuusraveihin Tupamäki-Kukkamolla on pitkä suhde. Ensimmäiset muistikuvat Kuninkuusraveista ovat hänellä Teivosta vuodelta 1995 ja siitä lähtien hän on aina ollut paikalla.
Kuninkuusraveihin kytkeytyy perheen ja valmennettavien hevosten kautta monia hienoja muistoja. Päällimmäisenä mieleen nousee Kuopion Kuninkuusravit vuonna 1998, jolloin isä, edesmennyt Risto Tupamäki ohjasti valmentamansa Ujan ravikuningattareksi. Myös Rovaniemen vuoden 2018 Kuninkuusraveilla erityinen merkitys, siellä Risto Tupamäki ohjasti Costellon ravikuninkaaksi ja Tupamäki-Kukkamon valmentaman Hanslankarin voittoon lauantain oheislähdössä.
