Kuninkuusravit – Kuninkuusravien inhimilliset tekijät

Kuninkuusravien inhimilliset tekijät

Kuninkuusravien tekeminen on käsityötä: tekeviä käsipareja tarvitaan satoja. Kuninkuusravien tekeminen on myös intohimoa. Tässä katsaus Seinäjoen Kuninkuusravien tärkeisiin tyyppeihin ja samalla kurkistus ensimmäisen päivän tunnelmiin muutenkin.

 

 



 

Seinäjokelainen Karoliina Kujala ja ylistarolainen Katariina Huhtala työskentelevät kunkkariviikonvaihteen ajan selkä radalle päin - he myyvät lippuja Pruuni-ravintolakatsomoon. Katariina Huhtala edustaa Lakeuden ravinaisia, joilla onkin monet sormet pelissä suomenhevosjuhlamme järjestämisessä.

Kustaa Pihlajamäki on ravien varikolla varsin kysytty mies. Kuortanelainen Pihlajamäki on ammatiltaan kengittäjä, ja hän palvelee kunkkareissa raviradan kengittäjänä. - Työni raveissa on oikeastaan kenkien poistamista ja niiden takaisin lyömistä. Joskus hevonen verrytellään radalla kengät jalassa, mutta starttiin ne halutaan pois. Valmentaja kertoo tästä etukäteen ja sitten sovimme hetken, kun hän tuo hevosen pajaani. Toisinaan ravien kengityssepän työ on akuuttiin hätään vastaamista. Kuljetuksen aikana hevoset joskus lyövät itseltään kenkiä irti. Hätä ei ole sen näköinen, sillä Pihlajamäki laittaa kengän taitavasti takaisin paikalleen.

Matti Juurakko ajaa lähtöautoa seitsemän vuoden kokemuksen turvin. Viime vuonna oli ensimmäinen kerta Kuninkuusravien lähtöauton ratissa. - Kaikkein jännittävin kerta ennen kuninkuusraveja oli Alahärmän Nordic King -ravit. Ne olivat ensimmäiset ravit koko uudella radalla, ja yleisömäärä oli suuri. On siinä oma juttunsa, kun lähtöautoa ajaa ison yleisön edessä.

Veljekset Matti ja Iiro Vänni kävelevät vastaan reippaina roudareina. Seinäjokelaisveljekset olivat kuskaamassa tavaraa Kuninkuusraveissa jo viime vuonna, joten tämä vuosi menee vanhasta muistista. - Roudaamme täällä mitä tahansa pyydetäänkin, maitokärryn kahvassa ollut Matti Vänni sanoo. - Pääasiassa erilaisia elintarvikkeita. Veljekset eivät tunnustaudu erityisesti raviurheilun seuraajiksi. Kunkkariroudarin työ on mukava kesätyö.

Varikolla on runsaslukuisesti ihmisiä huolehtimassa hevosten hyvinvoinnista. Eläinlääkäri Susanna Takaluoman (etualalla) apuna on liuta valjakkotarkkailijoita ja muita avustajia. Kuvassa heistä osa - Helena Alanen, Jani Tapiainen, Saija Koskimäki, Heli Perkiö, Hanna Hautala ja Luisa Tuomaala.

Ilkka Oksanen ja Jarkko Kotala ovat turvallisuuspalveluyrityksen järjestyksenvalvojina paljon vartijoina. Viikonloppu on heille työntäyteinen, sillä työt jatkuvat ravien jälkeen kaupungin keskustassa ravien iltajuhlassa. Seinäjoen raviradan keskeinen sijainti on toisaalta plussaa, toisaalta tuottaa päänvaivaa järjestystä ja liikenteenohjausta ajatellen. Liikennettä on runsaasti. - Olemme tässä ohjanneet pyöräilijöitä ja autolla tulevia oikeisiin paikkoihin. Autoilijoilta toivoisi ymmärrystä sille, että keskelle tietä ei voi pysäyttää, vaikka mieli tekisi. Ystävällisellä otteella ja jämerällä äänenkäytöllä kaikki kuljettajat saataneen ruotuun.

Pirjo Pihlajamäki, Anne Läspä ja Anne-Mari Lahti punaisissa asuissaan huolehtivat ravivieraiden hyvinvoinnista, jos jotain sattuu. He ovat siis vapaaehtoistöissä ensiapupisteellä. Osa porukasta on hommissa myös Keskustan iltajuhlassa, jolloin työrupeama kestää aamuyöhön. - Ensimmäisenä päivänä ei ole onneksi sattunut suurempia haavereita. Laastarihommia vain, Pirjo Pihlajamäki sanoo.

Harri Pöytälaakso ja Tapio Tuominiemi, mikäs teidän roolinne on kuluvan vuoden kunkkareissa? - Kuskaamme iloisia ihmisiä, Tuominiemi summaa. Vastauksesta voisi luulla, että parivaljakko kuljettaa ihmisiä iltajuhlaan, mutta ei. He ajavat autoja, joilla kyyditetään voittajahevosten taustajoukkoja palkintoseremonioihin etusuoralle. - Kivaa hommaa, koska kyydissä on aina iloista porukkaa. Jotkut puhelevat autossa kovastikin, toiset ovat hämmentyneitä eivätkä saa oikein sanottua mitään. Miehet hoitivat seremoniakyydityksiä viime vuonnakin. Tänä vuonna käytäntöihin on tullut sellainen muutos, että autot ajavat voittajahevosen perässä koko sen kunniakierroksen ajan. - Varovainen on oltava, koska radalle tulee hevosia verryttelyyn heti palkintojenjaon jälkeen. Pöytälaakso ja Tuominiemi kertovat tekevänsä talkootyötä Etelä-Pohjanmaan hevosjalostusliiton nimissä.

Medialla eli raveista juttuja tekevillä toimittajilla on Seinäjoen kuninkuusraveissa monta tukikohtaa. Yksi niistä sijaitsee tallialueella. Mediaemäntänä siellä palvelee Anne Kivimäki, joka sanoo edustavansa kökkätyössään Lakeuden ravinuoria. - Olin samassa hommassa jo viime vuonna, ja halusin taas. Tämä on mukavaa työtä. Vastailen toimittajien kysymyksiin ja huolehdin, että heillä on hyvät olosuhteet tehdä työtään. Raveja en valitettavasti itse ehdi juurikaan tässä seurata. Katsotaan sitten netistä jälkikäteen.

Viimeisimpänä, muttei suinkaan vähäisimpänä (eikä muuten inhimillisenäkään): Enska-poni. Kuvassa se vasta keskittyy viikonlopun suoritukseensa. Seinäjoen Poniravikoulun Enska on raviradalla rapsutusponin roolissa. Enskaa voi tavata lähellä varikkoalueen portteja, keinujen liki. Enska on paikalla la - su kello 12 - 15. Tervetuloa, Enska odottaa rapsuttavia pikku kätösiä. Poniaitauksen vieressä on myös kepparirata, joten laukkaamaan vain, yli esteiden! Pienimpiäkään lapsia ei muuten tarvitse jättää kotiin kuninkuusravihumun vuoksi. Alueella palvelee Taukola-niminen tila, jossa rauhaisa paikka lastenhoitoon tai vaikka pieneen pötköttelyyn. Taukolassa järjestetään myös satutunti tasatunnein kello 12, 13, 14 ja 15.

Kurkataan vielä tallialueen tärkeään huoneeseen. Siellä piipahtaa joku joka ikisen raveihin osallistuvan hevosen taustajoukoista. Sisäänkirjoitus on paikka, jossa hevoset ilmoittautuvat, josta haetaan numerolaput eli voilokit ja jonne kerrotaan tarpeellisia tietoja esimerkiksi hevosen kengityksestä. Yleisöä ja erityisesti ravipelaajia kiinnostaa tieto, ajetaanko jollain hevosella kenties ilman kenkiä. Hevosten ajatellaan yleisesti pääsevän parempaan suoritukseen paljasjalkaisena. Seinäjoen Kuninkuusraveissa sisäänkirjoituksessa uurastaa useampi henkilö. Kuvassa on kengitystietoja vastaanottava Nina Weman. - Tässä on hyvä paikka olla raveissa. Tässä tapaa kolmen päivän aikana paljon ihmisiä ja pääsee tutustumaan ja puhelemaan ihmisten kanssa. Raveja Weman ei rupeamansa aikana juuri ehdi näkemään. - Päälähdöt käyn katsomassa radan varressa kyllä.

Seinäjoen Kuninkuusravien ensimmäinen päivä oli upea! Sadetta tanssivat etukäteen monet, mutta lopulta sade vain käväisi ravikeskuksen yllä. Yleisöä perjantaina oli 1525 henkeä.

Seinäjoen ravikeskus ja koko Kuninkuusraviorganisaatio toivottaa kaikki tervetulleeksi ravien huippupäiviin eli lauantaille ja sunnuntaille, jolloin varsinainen kuninkuusravitaisto käydään. Raveissa ei ole annettu maskisuositusta, mutta saavuthan paikalle vain terveenä. Pidämmehän myös huolta turvaväleistä.