fbpx

Tuomaalassa harrastetaan ratsastusta ja raveja ”Aika hienoa, kun on sellainen tuki, että isälle voi aina soittaa”

Viime kesän ravikuningatarkilpailussa viidenneksi sijoittuneen Lakan Leijan taustalta löytyvän lapualaisen Tuomaalan perheen isänpäivään kuuluvat hevoset – aivan kuten vuoden jokaiseen muuhunkin päivään.

Maatalousyhtymä Tuomaalan kasvattama Lakan Leija sijoittui tänä vuonna ravikuningatarkilpailussa viidenneksi. Vasemmalla tamman omistaja Mikko Tuomaala ja oikealla valmentaja Erkki Tuomaala.

 

 

Kaksossiskoille Sari ja Anne Tuomaalalle talli on ollut pienestä lähtien kuin toinen hoitopaikka. Perheessä on ollut aina hevosia, Maatalousyhtymä Tuomaalan nimissä on kasvatettu reilu 50 hevosta ja isä Erkki Tuomaala on valmentanut ravihevosia niin pitkään kuin tyttäret muistavat. 

Vahvasta ravitaustasta huolimatta tyttäret päätyivät ratsastuksen pariin. Äiti Aino Tuomaala osti aikoinaan tyttärille ponin, jolla he saivat ratsastaa. Suurempi innostus syttyi kuitenkin vasta vuosia myöhemmin yläasteikäisenä. Silloin Isä-Erkin valmentama Kiteri joutui jättämään jännevamman vuoksi kilparadat, mutta kesti kuitenkin ratsukäyttöä. Hevonen luvattiin Annelle ja Sarille, jos he lupaisivat pitää siitä huolta. Lukioaikana aikana hevoset alkoivat kiinnostaa vielä enemmän ja ravitallilla asunut Kiterikin muutti maneesitallille. 

”Isä on sanonut, että ratsut vain kuluttaa, mutta on silti aina tukenut meitä harrastuksessa ja silloin jo kuskannut valmennuksiin”, tyttäret kiittelevät.

Ratsastus on vahvasti kummankin elämässä läsnä edelleen. Nykyään Helsingissä asuvalla Annella on oma puoliverinen, jonka kanssa kilpailee kouluratsastuksessa, Vantaalla asuva Sari puolestaan valmentautuu vuokrahevosensa kanssa.

Erkki Tuomaalan valmentama Kiteri teki ensin uran ravurina. Kun etujalan jänteet eivät enää kestäneet ravuriuraa, tuli siitä ratsu Annelle ja Sarille. Kiteri oli harrasteratsuna noin 9 vuotta. Kuvassa Sari ja Kiteri vuonna 2009.

Neuvoja puolin ja toisin

Välimatkasta huolimatta tyttäret ovat raviharrastuksessa mukana ja isän kanssa soitellaan hevosiin liittyvistä asioista lähes päivittäin. 

”Ennen ja jälkeen starttia soitellaan ja jutellaan mikä fiilis jäi, meni sitten hyvin tai huonosti. Jos meni huonosti, niin mietitään mistä se voisi johtua”, Anne Tuomaala kertoo.

Ja usein, kun Lapualta lähdetään raveihin Etelä-Suomen radoille, ovat tyttäretkin paikan päällä katsomassa.

Erkki Tuomaalan valmennuksesta kilpailevat veli Mikko Tuomaalan omistaman Lakan Leijan lisäksi myös omat Lakuri ja Vivakka. Hevosten kuulumisia voi seurata niiden omalta some-sivuilta, jonka päivityksestä huolehtivat tyttäret. 

Aina heinän vaihtuessa Anne päivittää ruokintasuunnitelman. 

”Sitten ne antaa niitä ratsupuolen neuvoja. Kai siellä on tarkempaa ruokinta ja hoitopuoli kuin ravihevosilla. Kaiken maailman lihashuoltoja on tullut enemmän mitä aiemmin. Aivan hyvä, kun on ratsuja ja ravureita, voisi näitä enemmän yhdistää. Sama välikäsi siinä on hevonen, ei se miksikään muutu”, Erkki Tuomaala sanoo.

Ottaako pitkän linjan valmentaja sitten tyttärien neuvoja vastaan?

”Kyllä, mutta tietysti niitä aina vastustaa ensin”, valmentaja naurahtaa ja vastavuoroisesti antaa neuvoja myös tyttärilleen.

”Mutta ei ne mua kuuntele”, hän epäilee.

Tyttäret kuitenkin kuuntelevat isän neuvoja tarkalla korvalla. Kun omien tai vuokrahevosten kanssa on tullut ongelmia, on otettu yhteys isään. Nykyään monista asioista selviytyy ominkin neuvoin, mutta isälle soittamalla saa toisen mielipiteen.

”Aika hienoa, kun on sellainen tuki, että isälle voi aina soittaa”, tyttäret toteavat.

Hyviä neuvoja on saatu monia.

”Iskä usein sanoo, että hoida hevosta aina niin kuin se olisi kipeä, se on myöhäistä sitten kun esimerkiksi jalassa on jo vamma. Eli pitää kylmätä ja hoitaa, ja oppia tuntemaan hevonen terveenä, niin osaa sitten huomioida, jos sillä on vaikka lämpöä jaloissa tai reagoi selästä”, Sari Tuomaala sanoo.

Pikkuveli Eero Tuomaalalla ravikipinä ei ainakaan vielä ole syttynyt yhtä kovasti kuin muilla perheenjäsenillä.

”Poika kyllä seuraa raveja ja on hengessä mukana. Se vähän hoputtikin Lakurilla ajamaan Kavioliigaa, että ei ne sen lujempaa mee”, Erkki Tuomaala sanoo.

Lakuri tekikin lokakuussa Kavioliigassa mallikkaan debyytin napaten kolmannen sijan. 

Anne ja Sari Tuomaala suuntaavat usein raveihin, kun isän hevoset kilpailevat Etelä-Suomen radoilla. Kuva Kouvolasta, jossa Lakuri starttasi 31.10. Kuvassa vasemmalta Erkki Tuomaala, Sari Tuomaala, Lakuri ja Anne Tuomaala.

Katseet kohti ensi vuotta

Tänä vuonna Tuomaalassa vietetään isänpäivää viikko isänpäivän jälkeen. Silloinkin päivään liittyvät osana hevoset.

”Varmaan klipataan isän hevoset ja käydään porukalla maastoilemassa”, Anne Tuomaala sanoo.

Kuningatarkilpailukävijä Lakan Leija jäi lokakuussa kilpatauolle. Tammalle kuuluu hyvää.

”Se jäi terveenä tauolle. Ei ollut sarjoja tässä oikein lähellä ja aina olisi pitänyt mennä Helsinkiin tai muualle Etelä-Suomeen, niin ajattelin, että nyt lopetetaan. Maaliskuussa varmaan palataan radoille”, valmentaja suunnittelee.

Kuninkuusraveja muistellaan hyvillä mielin ja lopputulokseen ollaan tyytyväisiä.

”Aivan hyvin meni ensikertalaiseksi, justiin noustiin noihin sarjoihin. Ajattelin, että siihen viiden joukkoon voi olla mahdollisuudet, kun tiesi, että parhaat on siinä rutinoituneita.”

Isän valmentaman hevosen mukaan pääsy ravikuningatarkilpailuun oli iso asia myös tyttärille.

”Isä on valmentanut hevosia siitä asti, kun itse muistaa. Olen tosi iloinen isän puolesta. Se on suomenhevosten pääkilpailu, johon kaikki tavoittelevat päästä edes osallistumaan. Harmi, kun pappa ei ollut näkemässä, on hieno asia, kun on suvun kasvatti oli mukana”, Sari Tuomaala toteaa.

Tuomaalassa katseet on käännetty jo ensi vuoteen, silloinkin tavoitteena on luonnollisesti Kuninkuusravien pääkilpailu. 

”Pitäisi vähän parantaa ja uskon, että parantaa, Lakan Leijan on joka vuosi mennyt eteenpäin. En epäile, etteikö menisi nytkin”, Erkki Tuomaala toteaa.

Anne Tuomaala ja Rubina IV kouluratsastuskilpailuissa syksyllä 2020.

 

Lahjavinkit isälle