Kuninkuusravit – Hyvää suomenhevosen päivää!

Hyvää suomenhevosen päivää!

Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen Suomessa kehitetty hevosrotu. Tänään maanantaina 6.9. vietetään kansallisaarteemme päivää. Suomenhevonen on erityisen monipuolinen hevosrotu, sitä käytetään muun muassa ravi-, ratsastus- ja työkäyttöön. Kuninkuuravit on olemassa suomenhevosta varten sekä suomenhevosen ansiosta. Hyvää suomenhevosen päivää!

Vuoden 2021 ravikuningatan Suven Sametti Seinäjoen Kuninkuusravien kruunajaisissa. Kuusivuotias Suven Sametti on kaikkien aikojen nuorin ravikuningatar. On jopa poikkeuksellista, että hevonen onnistuu pääsemään mukaan kilpailuun näin nuorella iällä. Suven Sametti ei voittanut yhtään matkaa kuningatartaistossa, mutta sijat 2, 3, 2 riitivät seppeleeseen neljän sadasosan erolla seuraavaan. Kuva: Siiri Haapalainen

Vuoden 2020, 2021 ja 2022 ravikuningas Evartti Seinäjoen kruunajaisissa 2021.

Vuoden 2020 ravikuningatar Virin Camilla Seinäjoella kruunajaisissa. Virin Camilla ratkaisi kuningattaruuden viimeisellä 3100 metrin matkalla jättäen kilpakumppanit kauas taakseen ja jääden vain kymmenyksen silloisesta Suomen ennätyksestä. Taustavoimien mukaan he eivät osanneet odottaa seppelettä ennen viimeistä matkaa, sillä se on ennen ollut Virin Camillan Kompastuskivi. Tällä hetkellä hevonen on lopettanut kilpauran 14-vuotiaana ja jäänyt mammalomalle odottamaan ensi vuonna syntyvää varsaansa. Kuva: Siiri Haapalainen

Lahden Kuninkuusravien kruunajaiset vuonna 2019. Vasemmalla ravikuningas Tähen Toivomus ja oikealla ravikuningatan Vieskerin Virva. Tähen Toivomus osallistui vielä vuoden 2020 Kuninkuusraveihin ollen kokonaiskilpailun toinen ja päätösmatkan voittaja. Vieskerin Virva oli avausmatkalla kuudes ja toisessa osalähdössä vasta kymmenes. Hevonen voitti ravikuningattaren tittelin päätösmatkan huiman loppukirinsä ansiosta voittaen päätösmatkan. Kuva: Iita-Maria Ahtiainen.

Vuoden 2018 ravikuningatar Akaasia. Kuvassa hevonen juoksee uransa viimeistä kilpailua Seinäjoen Kuninkuusraveissa 2020. Tänä vuonna Akaasia varsoi ensimmäisen varsansa, tammavarsa Fraasia. Kuva: Ida Laine

Vuoden 2015 ravikuningas Jokivarren Kunkku Seinäjoen Kuninkuusraveissa 2021. Jokivarren Kunkku voitti ravikuninkuuden Joensuussa jo 6-vuotiaana. Nyt 13-vuotiaana ori on edelleen loistavassa kunnossa ja osallistui Kuninkuusraveihin tänäkin kesänä Seinäjoella. Kuva: Ida Laine

Vuoden 2008 ravikuningatar Velin Vinke. Hevonen esiintyi 21-vuotiaana hienossa kunnossa Seinäjoen Kuninkuusravien yleisölle tänä vuonna. Velin Vinkkeellä on edelleen hallussaan tammojen volttilähetyksen Suomen ennätys yli 1600 metriltä ja yli 2000 metriltä. Ensimmäisen kerran hevonen ylsi kyseisten matkojen Suomen ennätykseen 10.9.2008, ajalla 23,6. Vain kymmenen päivää myöhemmin se nipisti siitä vielä täyden sekunnin pois ja SE-tulos on edelleen 22,6. Kuva: Ida Laine

Vuoden 2006 ja 2007 ravikuningatar B.Helmiina esittäytymässä Lahden 2019 kuninkuusraviyleisölle. B. Helmiina kilpaili 12 vuotta putkeen ja voitti kaikkina muina vuosina paitsi viimeisenä kilpailuvuotenaan 2013 sekä vuonna 2009. Hevonen kilpaili urallaan 160 starttia, voitti niistä 61 ja sijoittui kolmen parhaan joukkoon 87 kertaa.

Vuoden 2001, 2002 ja 2005 ravikuningas Santeri Dahlia. Santeri Dahlia on jättänyt jälkensä historian kirjoihin olemalla ainut hevonen, joka on kruunattu ravikuninkaaksi kolmesti voittamalla joka kerta kaikki osamatkat. Hevosen kilpaura päättyi vuonna 2008. Tänä päivänä 27-vuotias ori asustelee edelleen kotitallilla Iisalmessa, onnellisia eläkepäiviä vietellen.

Vuoden 2005 ravikuningatar Milia Seinäjoen kruunajaisissa. Milia osallistui Kuninkuusraveihin yhteensä viisi kertaa. Kilpauransa aikana tasaisen varmasti suorittanut Milia ei ollut ennakkosuosikki ravikuningattareksi. Milia oli kaukana kärjestä kahden ensimmäisen osamatkan jälkeen, avausmatkalla se oli seitsemäs ja maililla kahdeksas. Ero kärkeen ennen päätösmatkaa oli 3,5 sekuntia. Päätösmatkalla hevonen onnistui kirimään upeasti yltäen kokonaiskilpailun voittoon asti.

Vuoden 2001, 2002 ja 2003 ravikuningatar V.H. Suvitar. Hevonen muistetaan sen omintakeisesta juoksutyylistä, pää alhaalla. Juoksutyylin ansiosta V.H. Suvitar sai lempinimen "korpilahden Kojootti." Kuva: Juhani Länsiluoto

Vuoden 2003 ja 2004 ravikuningas Apassi. Ensimmäisen kerran Apassi osallistu Kuninkuusraveihin 7-vuotiaana vuonna 2002. Tuolloin ori sijoittui kokonaiskilpailun toiselle sijalle. Vuoden 2002 kilpailuiden avausmatkalla sattui odottamaton tapahtuma. Apassi ravasi avausmatkalla lämminveristen vauhtia keulapaikalle. Sitten tapahtui jotain odottamatonta, lähtö palautettiin. Apassin ohjastaja ei kuullut tätä ja jatkoi Apassin kanssa täyttä ravia takasuoralle asti. Myöhemmin selvisi, että kellojen soimisen syy oli lähtöauton lavalla olleen lähettäjän oli liukastuminen, ja hänen nurin mennessään lipun heilautus. Tuomaristo oli tulkinnut tämän tarkoittavan lähdön palauttamista. Kuva: Juhani Länsiluoto

Vuoden 1987, 1988, 1989 ja 1990 ravikuningatar Valomerkki Lahden Kuninkuusraveissa. Valomerkki on ainut ravikuningatar, joka on yltänyt kokonaiskilpailun voittoon neljä kertaa. Jokaisen kuningattaren tittelin hevosella on ohjastanut Antti Teivainen. Vuonna 1988 Forssassa kuningatarkilpailu oli ennennäkemättömän tasainen. Vaomerkki ei kuulunut ennakkosuosikkeihin, koska sen alkukausi ei ollut sujunut niin hyvin. Hevonen ei johtanut kilpailua missään vaiheessa, mutta päätösmatkan toinen sija ratkaisi seppeleen. Kuningatarkilpailun johdossa ennen päätösmatkaa ollut Virilla väsähti päätöslähdössä. Lähdön voitti Myrskylintu, mutta se oli hylätty toisessa osakilpailussa laukan vuoksi ja ei siis taistellut enää kokonaiskilpailun voitosta. Lopulta toiseksi kurottava Valomerkki vei kuningatartittelin toisena vuonna peräkkäin. Kilpailun tasaisuudesta kertoo se, että yksikään viiden joukkoon kokonaiskilpailussa sijoittuneista tammoista ei voita ainuttakaan osalähtöä.

Vuoden 1969 kuninkuusravien kruunajaiset Oulussa. Vasemmmalla vuoden 1967 ja 1969 ravikuningatar Marinka. Keskellä vuoden 1966 Kuninkuusraveissa kolmannelle sijalle sijoittunut Vilperi, joka vuonna 1969 juoksi oman ennätyksensä samalla sivuten silloista Suomen ennätystä 24,8a. Oikealla vuoden 1969 ja 1970 ravikuningas Forte. Kuva: Jussi Unkurin arkistot

Vuoden 1943 ravikuningas Eri-Aaroni. Kuninkuuden jälkeen vuonna 1946 Laihian oriyhdistys osti Eri-Aaronin siitosoriikseen kahden miljoonan markan ennätyshintaan. Laihialla Eri-Aaroni siitti satoja varsoja, joista 22 on tähtijuoksijoita ja viisi ravikuninkaallisia. Eri-Aaroni esiintyy useimpien nykysuomenhevosten sukutauluissa. Kuva: Jussi Unkurin arkistot